Takaisin pääsivulle

22 helmikuu
2021

Maahanmuuton ongelmat kärjistyneet myös Norjassa

Euroopan maiden maahanmuuttotilanteiden lähempi tarkastelu osoittaa, millaisiin ongelmiin länsimaiset yhteiskunnat ajautuvat, kun niihin kohdistuu laajamittaista siirtolaisuutta kolmansista maista. Olen aikaisemmin käsitellyt Ruotsin katastrofaalista tilannetta kirjoituksessani ”Ruotsi maahanmuutto-ongelmien puristuksissa”.

Suomen tiedotusvälineet eivät ole juuri uutisoineet maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista Norjassa. Syvällisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa Norjan maahanmuutto-ongelmien olevan hyvin samankaltaisia kuin muissa Pohjoismaissa.

VÄESTÖNMUUTOS JA ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN

Vuonna 2010 maahanmuuttajayhteisö kasvoi 57 000:lla, mikä muodosti 90 prosenttia Norjan väestönkasvusta. Noin 2% vastasyntyneistä lapsista oli maahanmuuttajataustaisia​​ (kaksi ulkomaalaista vanhempaa). Noin 12,2 prosenttia väestöstä oli yksinomaan maahanmuuttajataustaista, kun taas 5,7 prosenttia väestöstä oli norjalais-ulkomaalaisia.

Vuonna 2017 Norjan väestöstä 17,3 prosenttia oli maahanmuuttajia. Heistä 8,5 prosenttia oli Euroopan maista, 5,7 prosenttia Aasiasta ja 2,4 prosenttia Afrikasta. Vuonna 2018 Oslon asukkaista 31 prosenttia oli maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään.

Jo vuoden 2015 tilastojen mukaan oli nähtävissä, että myös Norjassa maahanmuuttajat ovat vahvasti keskittyneet asumaan omille asuinalueilleen. Suurin muutos on tapahtunut Oslon kaupungin itäisellä puolella, jossa kantaväestö oli jo vuonna 2015 vähemmistönä useissa kaupunginosissa; Stovnerissa, Alnassa ja Søndre Nordstrandissa. Groruddalenissa maahanmuuttajia oli noin 50 prosenttia väestöstä.

Tämänhetkisten tietojen mukaan noin 8 prosenttia Oslon asukkaista on muslimeja. Norjan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Mohammad oli suosituin pojille annettu nimi Oslossa. Nimi säilyi kaupungin suosituimpana vastasyntyneiden poikien nimenä jo yhdettätoista vuotta peräkkäin.

Norjan pääkaupungin kouluissa ”vähemmistökielisten ryhmän” koko on jo yli 40 prosenttia oppilaista. Kuitenkin jo vuonna 2009 Oslossa oli peruskouluja, joiden oppilaista jopa 97 prosenttia oli muita kansallisuuksia kuin norjalaisia, esimerkiksi Mortensrundin koulu Søndre Nordstrandissa. Muita alueita Oslossa, joissa muiden kuin norjalaisten peruskoulun oppilaiden osuus oli yli 90 prosenttia, ovat Tøyenin koulu (96 %), Vahlin koulu (94 %) ja Herslebin koulu (94 %) Gamle Oslon hallintoalueella, Rommenin koulu (94 %) ja Stovnerin koulu (90 %) Stovnerissa sekä Granin koulu (93 %) Alnassa.

Vuoden 2020 alussa Oslon kaupunginvaltuusto päätti, että Groruddaleniin ja Søndre Nordstrandiin ei sijoitettaisi kyseisenä vuonna uusia pakolaisia. Esimerkiksi Søndre Nordstrandin kaupunginosa oli ilmaissut haluttomuutensa pakolaisten vastaanottoon. Valtuusto teki linjauksen, että se haluaa monimuotoisemman väestön kaikkiin kaupunginosiin ja että uusien tulokkaiden on omaksuttava paremmin norjan kieli ja kulttuuri. Valtuuston päätöksen tarkoituksena oli sijoittaa pakolaiset alueille, joissa maahanmuuttajaväestön osuus on entuudestaan pienempi. Vuonna 2020 Oslon kaupunki otti vastaan 210 pakolaista.

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISESSÄ SUURIA ONGELMIA

Aftenpostenin mukaan 37 000 pakolaista kävi Norjassa läpi perehdytysohjelman vuosien 2005-2016 välisenä aikana. Kyseisellä ajanjaksolla valtio käytti perehdytysohjelmaan sekä kunnille suunnattuihin pakolaisten työllistymisen ja koulutukseen hakeutumisen edistämiseen tähtääviin kotouttamistukiin yhteensä 65,8 miljardia Norjan kruunua (6,7 miljardia euroa).

Norjan työllisyysaste oli vuonna 2019 noin 78 prosenttia. Maahanmuuttajista työllistyi vuoden 2017 lopussa vain 55 prosenttia, kun perehdytysohjelmaan osallistumisesta oli kulunut kahdeksan vuotta. Norjan työllisyystilastoissa työllistyneiksi lasketaan kaikki, jotka tekevät viikoittain edes yhden tunnin työtä, josta maksetaan palkkaa. Vain 33 prosenttia maahanmuuttajista työskenteli viikossa 35 tuntia tai enemmän, kun vastaava luku koko Norjan väestön osalta oli 70 prosenttia. Maahanmuuttajista seitsemän prosenttia oli koulutuksessa tai työskenteli osa-aikaisesti. Seitsemän prosenttia oli ilmoittautunut työttömäksi tai oli mukana työllistämishankkeissa. 25 prosenttia maahanmuuttajista oli ilmoittautunut pitkäaikaissairaiksi, eli sosiaaliavustuksen varassa tai kärsi alentuneesta työkyvystä.

Kahdeksan vuotta perehdytysohjelman päättymisestä 40 prosenttia maahanmuuttajista oli pysyvästi matalapalkkaisia ja 60 prosentilla tulotaso oli Norjan keskitasoa alempi, kun vastaava luku koko Norjan väestön osalta oli 11 prosenttia. Rahan kohdentamisella pakolaisten työllistämiseen ei todistettavasti saavutettu merkittäviä tuloksia.

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että Norjassa eri väestöryhmien välillä on tavattoman suuria eroja sen suhteen, mitä tapahtuu työpaikan saamisen jälkeen. EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulleilla työttömäksi joutumisen riski oli lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja työttömäksi jäämisen seurauksena tapahtunut ansioiden lasku lähes kaksinkertainen – kaikki tämä kymmenen vuoden aikahorisontilla.

MAAHANMUUTTAJARIKOLLISUUS NORJASSA

Norjan rikostilastot osoittavat, että maahanmuuttajat ovat selvästi yliedustettuina rikoksen tekijöinä. Nuoremmat maahanmuuttajat ovat osallisina erityisesti väkivaltarikoksissa Oslon alueella. Somalitaustaiset nuoret maahanmuuttajamiehet syyllistyvät väkivaltarikoksiin 419 kertaa tuhatta asukasta kohden, kun kantanorjalaisten kohdalla vastaava luku on 34.

Norjan tiedotusvälineiden raportti paljasti viime vuonna, että noin 70 prosenttia Oslossa tuomituista väkivaltarikollisista oli maahanmuuttajia. Norjan televisioyhtiö TV2 raportoi, että kaksi kolmesta tuomituista oli maahanmuuttajia. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöitä, jotka ovat muuttaneet Norjaan tai jotka ovat syntyneet Norjassa, mutta joiden äiti ja isä ovat molemmat syntyneet ulkomailla. Maahanmuuttajien määrä rikosten tekijöinä on suuri, kun maahanmuuttajien osuus rikoksen tekijöinä suhteutetaan ulkomaalaisten kokonaismäärään Norjassa.

Oslon poliisipäällikkö Hans Sverre Sjøvold on kertonut olevansa erittäin huolestunut käynnissä olevasta kehityksestä. Hän uskoo, että useissa tapauksissa on ollut silkkaa hyvää onnea, ettei tekijöitä ole tuomittu taposta tai murhasta. Hänen mukaansa monet maahanmuuttajat, joiden kanssa poliisi on tekemisissä, eivät arvosta poliisia.

Norjan TV 2 tarkasteli Oslon poliisin tapahtumalokia 11.1.-13.2.2019 väliseltä ajalta ja kartoitti tapaukset, joissa oli mukana veitsi tai muu teräase. Tapauksia oli kyseisellä aikavälillä yhteensä 34, ja niitä tavattiin keskimäärin joka päivä kaduilla, puistoissa, rautatieasemilla ja kouluissa. Poliisille ilmoitetuissa tapauksissa veistä tai muuta teräasetta käytettiin erityisesti jengien välisissä yhteenotoissa, kostotilanteissa, ryöstöissä ja ryöstöyrityksissä tai pienemmissä riidoissa, jotka saattoivat eskaloitua myös murhiksi.

Kuten monissa muissa maissa, tiedot rikoksentekijöiden kansallisuudesta eivät ole Norjassa suoraan julkisia. Siksi Norjassakaan ei ole julkista tietokantaa, josta tiedot voisi helposti poimia. Norjan tilastokeskus (Statistisk sentralbyrå, SSB) ylläpitää virallisia rikostilastoja, jotka perustuvat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin. Etniset rikostilastotiedot ovat olleet kiistanalainen aihe niin Norjassa kuin muissakin Pohjoismaissa jo pitkään. Esimerkiksi vuoden 1970 jälkeen oli ajanjakso, jolloin Norjan tilastokeskuksessa ei huomioitu etniseen alkuperään perustuvia tilastoja ollenkaan. Norjassa edelleen kiistellään siitä, pitäisikö tilastokeskuksen tuottaa etnisyyteen perustuvia rikostilastoja (Eduskunnan tietopalvelu).

Norjan edistyspuolue on vaatinut useiden vuosien ajan yksityiskohtaisten tilastojen laatimista maahanmuuttajien ja maahanmuuttajien jälkipolven tekemistä rikoksista. Vuonna 2015 puolue vaati kyseisiä tilastoja, mutta tilastokeskus kieltäytyi laatimasta rikollisuustilastoja maahanmuuttajien alkuperämaiden perusteella. Vuoden 2019 syksyllä edistyspuolue sai lopulta tilastokeskuksesta Norjan etnistä rikollisuutta koskevia lukuja. Niistä kävi ilmi, että muut kuin länsimaalaiset maahanmuuttajat olivat yliedustettuina 65:ssä rikostyypissä 80:stä.

Somali- ja palestiinalaismiehet syyllistyvät väkivalta- ja hyväksikäyttörikoksiin kolme kertaa useammin kuin norjalaistaustaiset ​​miehet. Edistyspuolueen edustaja Jon Helgheimin mukaan puolue on tiennyt, että maahanmuuttajat ovat yliedustettuina tilastoissa. Esimerkiksi afgaanit ja somalit syyllistyvät lähes viisi kertaa enemmän väkivaltarikoksiin kuin norjalaismiehet. Iän ja sukupuolen mukaan mukautettu yliedustus on melkein kolminkertainen. Helgheim mukaan maahanmuuttajien yliedustuksesta lähes kaikissa rikosmuodoissa on uskallettava puhua.

Vuosituhannen vaihteesta lähtien Länsi-Euroopassa on ollut kaksi uutta yhteiskunnallista haastetta, joita jotkut pitävät syy- ja seuraus suhteena: maahanmuuttovirrat ja seksuaalirikosten lisääntyminen. Norjan poliisin raiskausta koskevat raportit osoittavat, että raiskauksia tekevät suhteellisesti useammin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevat maahanmuuttajat kuin mitkään muut maahanmuuttajaryhmät tai Norjassa syntynyt väestö. Norjassa ennennäkemättömän suuri määrä ilmoitettuja raiskauksia on ollut samansuuntaisessa kasvuvauhdissa Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien määrän kanssa. Norjan poliisin raiskaustilastojen lisäksi myös Amnesty International ilmoitti vuonna 2010, että ilmoitettujen raiskausten määrä Norjassa on kasvanut tasaisesti uudella vuosituhannella. Vuonna 2001 niitä oli 599 ja vuonna 2006 jo 840.

Väkivaltatutkija Ragnhild Bjørnebekk Oslon poliisiakatemiasta uskoo raiskausten lisääntyvän ja viittaa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Norjan tiedotusvälineet ovat käyttäneet jopa termiä ”raiskausaalto”. Vuoden 2015 poliisin raportti osoittaa, että 80 prosentilla raiskaajista oli Norjan kansalaisuus, mutta vain 64 prosenttia heistä oli syntynyt Norjassa. Seuraavat suuremmat ryhmät prosentuaalisesti olivat Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat (15%) ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat (10%). Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat olivat vastuussa neljänneksestä kaikista ilmoitetuista raiskauksista. Norjan valtion tilastokeskus raportoi, että erityisesti Somaliasta, Irakista ja Iranista tulevat maahanmuuttajat ovat seksuaalirikostilastojen kärjessä.

Norjalaisen toimittajan ja tietokirjailijan Hege Storhaugin mukaan (Storhaug, Islam - Yhdestoista vitsaus, 2018) turvapaikanhakijatulvan mukana tuli uusi ilmiö, joka yllätti laajuudessaan. Nuorten muslimimiesten maahanmuutto toi mukanaan erityisesti norjalaisiin ja länsimaalaisiin tyttöihin ja naisiin kohdistuvan kyynisen asenteen, joka kumpuaa ääripatriarkaalisesta, islamilaisesta kunniakulttuurista. Storhaugin mukaan viranomaiset Norjassa ja eurooppalaisissa naapurimaissa eivät näytä ymmärtävän, että harjoitetulla maahanmuuttopolitiikalla on vakavat ja kauaskantoiset seuraukset.

ISLAMISTISEN VÄKIVALLAN UHKA

Norjan poliisin turvallisuuspalvelun (PST) julkisissa turvallisuuselonteoissa on varoitettu useita kertoja, että ääri-islamilaiset ryhmät ovat uhka Norjalle. Storhaugin kirjan mukaan PST varoitti jo vuonna 2008 ”radikalisoituneiden henkilöiden yhä kasvavasta määrästä Norjassa” ja ”ääri-islamilaisista ryhmistä”. PST ilmoitti vuoden 2020 lokakuun lopussa, että Norjan ääri-islamistien aiheuttama terrorismin uhka on lisääntynyt viimeisten arviointien jälkeen. PST:n arvion taustalla on kasvanut jännite sananvapauden ja sen välillä, mitä monet muslimit kokevat islamin pilkaksi.

Storhaug on todennut edellä mainitussa kirjassaan, että kriittisen ja järkiperäisen arvion esittäminen islamista on edelleen ”hengenvaarallista urheilua” niin Norjassa kuin muuallakin Euroopassa.

Vuoden 2019 marraskuussa neljä muslimimiestä hyökkäsi Trondheimissa norjalaisen kristityn katusaarnaajan Roar Fløttumin kimppuun. He potkivat saarnaajaa kasvoihin ja uhkasivat tappaa hänet, jos hän ei käänny islamiin. Miehet myös ryöstivät saarnaajan ja pitivät häntä panttivankinaan.

Vuonna 2019 Norjan hallitus peruutti oleskeluluvan ja karkotti 15 maahanmuuttajaa, joilla oli sidoksia terroristijärjestö Isisiin. Norjan silloisen oikeusministerin Jøran Kallmyrin mukaan valtaosa pysyvästi karkotetuista henkilöistä oli joko Isis-taistelijoita tai naisia, jotka olivat synnyttäneet lapsia terroristiryhmän jäsenille, tai henkilöitä, jotka ovat olleet yhteydessä järjestöön tai oleskelleet Isisin valvomalla alueella ja osallistuneet järjestön toimintaan. Norjan turvapaikkalainsäädäntö mahdollistaa oleskeluluvan peruuttamisen. Jos karkotetuksi määrätyllä henkilöllä on ollut voimassa oleva oleskelulupa, lupa on peruutettu. Muissa tapauksissa on päätetty luvan raukeamisesta.

Arviolta noin sata norjalaista on matkustanut ulkomaille liittyäkseen islamilaiseen terroristiryhmään. Heistä 60 on ollut Norjassa asuvia ulkomaalaisia. Vuoden 2019 toukokuusta lähtien Norjan hallitus on aktiivisesti peruuttanut Isisin jäseniltä oleskeluluvat toisin kuin aikaisemman linjauksen mukaan, jossa oleskelulupa peruutettiin luvan vanhennuttua. Tätä ennen Norja vastaanotti myös ulkomaalaisia Isis-terroristeja.

Aiemmin Norjan oikeusministerinä toimineen Jøran Kallmyrin mukaan maassa haluttiin varmistaa, ettei kukaan Isisin riveihin lähteneistä henkilöistä voi palata Norjaan. Tietoja henkilöistä kerätään edelleen. Monien uskotaan kuolleen, mutta koska asiasta ei ole varmuutta, myös heille annetaan karkotuspäätös. Toukokuussa 2019 oikeusministeri antoi ohjeistuksen, jossa täsmennettiin, että myös Isisiin liittyviä naisia on estettävä palaamasta Norjaan. Oikeusministeri selvensi, että useampia ulkomaalaisia terroristeja, joilla on yhteyksiä Norjaan, karkotetaan kansallisen edun vuoksi. Maahanmuuttolaki on Norjassa tämän osalta hyvin selkeä, joten valituksen tekeminen ei voi juuri muuttaa päätöstä.

Norjan maahanmuuttoviraston johtaja Frode Forfang kertoi Norjan Yleisradiolle, että virasto tekee läheistä yhteistyötä PST:n kanssa ja PST:n arviot muodostavat karkotuspäätöksen perustan. Jos terrorismikytköksiä omaavat henkilöt yrittävät palata Norjaan, heidät pysäytetään rajalla. Tämä on myös osa Schengen-järjestelmää. Heidät voidaan pysäyttää, jos he yrittävät päästä toiseen Schengen-maahan.

Norjan lähestymistapa Isis-terroristeihin on erilainen kuin esimerkiksi naapurimaan Ruotsin. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ei ole kannattanut ajatusta kansalaisuuksien poistamisesta Isis-jäseniltä. Esimerkiksi Britannia on poistanut kansalaisuuksia muun muassa ”Jihadi Jack” Jack Lettsiltä ja Isis-morsiamena tunnetulta Shamima Begumilta.

Suomessa uutisoitiin hiljattain, että Norjaan al-Holin leiriltä noudettu norjalais-pakistanilainen nainen on saanut syytteet osallistumisesta al-Nusran rintaman ja Isisin toimintaan. Nainen haettiin lapsineen pois leiriltä vuoden 2019 maaliskuussa, kun toinen hänen kahdesta lapsestaan sairastui vakavasti. Naista ei epäillä taisteluihin osallistumisesta, mutta syyttäjä katsoo, että lasten ja kodin hoitaminen oli Isisin toiminnan avustamista. 30-vuotias nainen oli lähtenyt Syyriaan vuonna 2013 ja ehti olla naimisissa kolmen terroristin kanssa. Naisen ja hänen lastensa tuominen Norjaan nostatti maassa poliittisen myrskyn, joka johti myöhemmin edistyspuolueen vetäytymiseen hallitusyhteistyöstä. Norjan turvallisuuspoliisi otti naisen kiinni heti hänen laskeuduttuaan Oslon lentokentälle, ja tämä on istunut tutkintavankeudessa siitä lähtien. Asian käsittely alkaa Oslon käräjäoikeudessa 1. maaliskuuta 2021.

Norjassa päätettiin tämän vuoden helmikuussa vangita 16-vuotias syyrialaispoika epäiltynä terroritekojen valmistelusta. Häntä pidetään vangittuna kahden viikon ajan. Poliisi löysi pojan hallusta vaarallisia aineita, joilla oli todennäköisesti tarkoitus aiheuttaa pelkoa väestössä. PST:n terrorismin torjunnan päällikkö Arne Christian Haugstøyl kertoi vastikään, että Norjassa on nähtävissä kehitys, jossa yhä useammat nuoret radikalisoituvat. On olemassa esimerkkitapauksia, jossa jo 13-14 -vuotiaat lapset ovat radikalisoituneet. PST on varoittanut, että tällaiset lapset voivat olla vaarallisia: lapset kunnioittavat joukkomurhaajia ja terroristeja internetissä. Internetin lisäksi nuoret näkevät ääri-islamilaista radikalisoitumista myös perheissään. Erityisesti aikuiset sisarukset vaikuttavat nuorempiin.

EDISTYSPUOLUE TIUKAN MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN KANNALLA

Edistyspuolueen johtavat poliitikot Sylvia Listhaug ja Jon Helgheim ovat todenneet, että puolueen uuden ohjelman mukaan vain pieni määrä kiintiöpakolaisia voisi saada oleskeluluvan Norjasta. He näkevät, että tiukka pakolaispolitiikka lopettaisi hukkumiskuolemat ja ihmissalakuljetuksen Välimerellä. Puolueen ohjelma linjaa, että jos henkilö hakee turvapaikkaa Norjan rajalla, hän ei tulisi saamaan oleskelulupaa Norjasta, vaikka turvapaikkahakemus hyväksyttäisiin. Jos henkilö tarvitsee suojelua, sitä voisi saada kolmannesta maasta.

Listhaug ja Helgheim muistuttavat, että Geneven pakolaissopimus määrittelee vain oikeuden hakea turvapaikkaa. Se ei kuitenkaan kerro, missä päätöstä tulisi odottaa eikä varsinkaan sitä, mikä on päätöksen lopputulos. Joulukuun 2020 budjettineuvotteluissa hallitsevat puolueet ja edistyspuolue sopivat, että kristityille pakolaisille olisi annettava etusija, kun valitaan, ketkä saavat tulla Norjaan. Edistyspuolueen mukaan kristityille on annettava etusija, mutta tämä koskisi myös muita uskonnollisia vähemmistöjä, kuten jesidejä tai Ahmadiyya-muslimeja.

Edistyspuolueen veteraanipoliitikko Carl I. Hagen on jo vuosikymmenien ajankorostanut haluavansa Norjaan tiukempaa maahanmuutto-, kotouttamis- ja pakolaispolitiikkaa. Hänen mielestään maahanmuuttajat täytyy integroimisen sijaan sulauttaa valtaväestöön: kulttuurivähemmistöstä pitäisi saada mahdollisimman samanlainen kuin valtaväestöstä.

Edistyspuolue on ehdottanut myös tiukkoja toimenpiteitä rikoksiin syyllistyneiden lasten maahanmuuttajavanhemmille. Puolueen varapuheenjohtaja Listhaug on ehdottanut, että viime kädessä vanhemmat pitäisi voida karkottaa Norjasta. Puolue haluaa ottaa käyttöön järjestelmän, jossa vanhemmat ottavat enemmän vastuuta lapsistaan. Karkottamisen lisäksi puolue on ehdottanut, että vanhemmille määrätään sakot, kun heidän lapsensa tekevät rikoksia. Listhaugin mukaan vanhempien on pidettävä lapsensa kaidalla tiellä ja yritettävä integroida heidät yhteiskuntaan. Hänen mielestään monet vanhemmat eivät tiedä, mitä heidän lapsensa tekevät. Jos vanhemmille koituisi seuraamuksia lastensa tekemistä rikoksista, se voisi ehkäistä lasten rikollisuutta, koska lapset tuskin haluaisivat seuraamuksia omille vanhemmilleen.

Edistyspuolueen uuden puolueohjelman ehdotuksessa on useita toimenpiteitä jengirikollisuuden ja ”Ruotsin olosuhteiden” torjumiseksi. Puolue ehdottaa muun muassa kaksinkertaista rangaistusta, jos tekijä on jengin jäsen. Poliisi voisi käyttää pistemerkintää kovimpien rikollisten kohdalla ja saada heidät vangittua nopeammin. Puolue ehdottaa myös vahvistettujen suljettujen lastensuojelulaitosten perustamista ja nopeutettua käsittelyä jengirikollisille tuomioistuimissa.

NORJAN ILMAPIIRI ON KIRISTYNYT

Viime elokuussa islamkriittisen järjestön SIAN (Stopp islamiseringen av Norge) tilaisuus parlamentin edustalla Oslossa jouduttiin keskeyttämään vastamielenosoittajien väkivaltaisuuksien vuoksi.Vastamielenosoittajat yrittivät hajottaa aitoja ja osa maahanmuuttajataustaisista vastamielenosoittajista käyttäytyi väkivaltaisesti. Kun yksi SIAN:n jäsen repi tilaisuudessa koraanin, tilanne kärjistyi. Useat vastamielenosoittajat yrittivät päästä SIAN:n jäsenen Fanny Bråtenin kimppuun. Yksi vastamielenosoittaja onnistui potkimaan Bråtenia, joka jäi makaamaan kadulle, kunnes hänet saatiin vietyä pois ambulanssilla. Poliisi pidätti väkivaltaisen vastamielenosoittajan. Tämän jälkeen myös poliisiautot saivat osansa vastamielenosoittajien vihasta. Maahanmuuttajataustaiset mielenosoittajat muun muassa hakkasivat poliisiautoja, heittelivät pulloja ja terästankoja. Poliisi joutui lopulta käyttämään kyynelkaasua vastamielenosoittajien taltuttamiseksi ja pidättämään 29 henkilöä.

Viikkoa aikaisemmin Bergenissä oli puhjennut kaaos, kun SIAN-järjestön johtaja Lars Thorsen sanoi Muhammedia vääräksi profeetaksi. Tällöin maahanmuuttajataustainen henkilö hyökkäsi hänen kimppuunsa. Tilanteessa loukkaantunut Thorsen jouduttiin viemään poliisisaattueessa pois alueelta. Poliisi pidätti kolme henkilöä.

Hallituksessa tuolloin toiminut edistyspuolue kritisoi tapausta voimakkaasti. Entinen edistyspuolueen maahanmuuttoministeri Listhaug varoitti, että Norjasta on tulossa Ruotsi. Hän muistutti, että vaikka monet eivät olekaan samaa mieltä SIAN:n kanssa, on järjestöllä kuitenkin oikeus ilmaista mielipiteensä. Hänen mukaansa on mahdotonta hyväksyä, että sananvapauttaan ja perustuslaillisia oikeuksiaan käyttävien ihmisten kimppuun hyökätään. Listahaugin mukaan ”Norjassa saa sanoa negatiivisia asioita profeetta Muhammedista”.

Viime syksynä SIAN järjesti Kristiansandissa mielenilmauksen, jonka aikana ryhmä poltti koraanin ja heitti kaksi koraania roskakoriin. Kun koraani oli sytytetty palamaan, raivostunut maahanmuuttaja hyökkäsi kirjan sytyttäneen miehen kimppuun. Norjan silloinen oikeusministeri Kallmyr kommentoi tapahtunutta, mutta ei tuominnut koraanin polttamista. Hän sanoi, ettei islam ole yksilö tai kansanryhmä. Se on uskonto, ja uskontoa kohtaan osoitetulle kritiikille täytyy olla tilaa, kuten myös niille, jotka eivät pidä uskonnoista ja osoittavat sen; ”Sellaista on sananvapaus”.

Kostoksi koraanin polttamisesta somalitaustainen maahanmuuttaja teki tuhopolttoiskun kahteen norjalaiseen kirkkoon. Parikymppinen somalimies myönsi syyllisyytensä kahteen tuhopolttoon Dombåsissa ja Selissä. Mies tunnistettiin DNA-todisteiden perusteella. Dombåsin kirkon sanotaan kärsineen 20 miljoonan Norjan kruunun suuruiset vahingot.

STEINAR LEMIN PERINTÖ

Norjalaisen Framtiden i våre hender -järjestön johtohahmona vuosikymmenien ajan toiminut Steinar Lem kirjoitti elämänsä loppupuolella vuonna 2009 Human Rights Servicen verkkosivuille artikkelin ”Syitä maahanmuuton rajoittamiseksi”. Suorapuheinen Lem koki muslimit uhkana norjalaiselle kulttuurille, ja hän oli huolissaan islamin haluttomuudesta hyväksyä liberaalit arvot. Lisääntynyt maahanmuutto oli hänen mukaansa uhka myös naisten ja sukupuolivähemmistöjen vapauksien ja oikeuksien toteutumiselle.

Dagbladetin haastattelussa vuonna 2009 Lem sanoi, että seuraavien 50 vuoden aikana on nähtävissä suuria muutoksia, kun väestö ei ole enää norjalainen. Lemin mukaan norjalaisiin arvoihin on kohdistumassa voimakas paine. Lemin haastattelusta on kulunut aikaa noin 12 vuotta ja näyttää mahdolliselta, että nykykehityksen jatkuessa hän osuu ennusteessaan oikeaan. Lem muun muassa ennusti, että Oslossa on pian enemmistö, jolla ei ole länsimaista taustaa ja sama voisi tapahtua koko Norjalle tämän vuosisadan aikana. Useimmilla ei-länsimaalaisilla maahanmuuttajilla olisi muslimitausta.

Kirjoituksessaan ”Syitä maahanmuuton rajoittamiseksi” Lem toteaa, että norjalaisen kulttuurin pitäisi olla normi Norjassa. Norjalainen kulttuuri on hänen mielestään yhtä lailla suojelun arvoinen kuin esimerkiksi Tiibetin kulttuuri. Siksi ei-länsimaisten maahanmuuttajien enimmäismäärää olisi rajoitettava voimakkaasti.

Hänen mukaansa 80-luvulla ”hyvät” ihmiset kirjoittivat sanomalehdissä, kuinka maahanmuutto oli niin pientä, ettei se vaikuta lainkaan norjalaiseen elämäntapaan. Sitten oltiin jonkin aikaa hiljaa, kunnes samat ihmiset kirjoittivat voitokkaasti 90-luvulla, kuinka Norja olikin jo monikulttuurinen yhteiskunta, jossa norjalaiselle kulttuurille ei voinut vaatia mitään erityisasemaa. Kuitenkin monet kyseisistä ihmisistä olivat Lemin mukaan samaan aikaan huolissaan siitä, että Kiina tuhoaa tiibetiläisen kulttuurin ja että Etelä-Amerikan alkuperäiskansojen heimot uhrataan hakkuutyöhön ja pakotetaan muuttamaan lähimpään kaupunkiin. Lem käytti Tiibetiä esimerkkinä siksi, että häneen mukaansa kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että suuri ja kaunis tiibetiläinen kulttuuri on oikeutettu suojeluun. Samaa tuli Lemin mielestä ajatella myös norjalaisesta kulttuurista. Hänen mukaansa oli järjetöntä, että monien maahanmuuttoa suosivien henkilöiden mielestä tiibetiläistä kulttuuria on syytä suojella, mutta norjalainen kulttuuri ei ansaitse samaa suojelua.

Lem uskoi, ettei integrointia voida saavuttaa, jos ”kouluttamattomien, patriarkaalisten ja hierarkkisten asenteiden omaavien ihmisten” tulva kasvaa liian suureksi. Hänen mukaansa islamilaisen taustan omaavien henkilöiden määrän kasvu Norjassa tulee olemaan kova takaisku sukupuolten väliselle tasa-arvolle. Ero ”puhtaiden” hijabia käyttävien naisten ja ”huonojen” hunnuttamattomien naisten välillä vahvistuisi.

Lem näki, että integraatio voi toimia vain, jos ei-länsimaalaista maahanmuuttoa vähennetään voimakkaasti. Hän myös vaati sanavapautta ja avoimuutta keskustella vaikeistakin asioista. Hän kehotti arvostamaan Norjaa ja Euroopalle ominaista vapaata ajattelua. Lem ei myöskään kannattanut ajatusta, että köyhiä ihmisiä tuodaan Norjaan, jotta maahan saadaan luotua uusi, pienipalkkainen alaluokka, tai poliittisesti pieni ja levoton ryhmä, jonka vasemmisto valjastaa palvelemaan sen omia tarkoitusperiä.

TULEVAISUUDEN SUUNNASTA

Vuonna 2015 kesällä ja syksyllä norjalaiset huolestuivat muiden eurooppalaisten tavoin erityisesti Lähi-idästä tulleiden turvapaikanhakijoiden tulvasta. Hege Storhaugin kirjaansa haastattelemat ihmiset kokivat, että Norjan hallitus ja viranomaiset eivät hallitse maan rajoja. Heidän mielestään maa, joka ei hallitse rajojaan, menettää myös hallinnan tulevaisuudestaan.

Kaiken edellä kerrotun perusteella voidaan todeta massamaahanmuuton aiheuttavan myös Norjassa laajoja yhteiskunnallisia ongelmia. Suurimpia syyllisiä maan nykytilaan ovat ensisijaisesti ne poliittiset päättäjät, jotka ovat mahdollistaneet laajamittaisen maahanmuuton ja ongelmien kärjistymisen.

Norjassa on jossain määrin herätty tilanteeseen ja otettu maahanmuuttopolitiikan muuttamiseksi askelia oikeaan suuntaan. Se on siirtynyt Tanskan tielle maahanmuuttopolitiikan toteuttamisessa esimerkiksi kiristämällä kategorioiden ehtoja ja perheenyhdistämistä. Perheenyhdistämistä voi hakea neljän vuoden oleskelun jälkeen, kunhan kieli- ja kulttuurikoe on suoritettu ja ansiotaso riittävä. Se on myös lisännyt väliaikaisen suojelun osuutta. Muun muassa irakilaisten ja syyrialaisten on määrä poistua maasta, kunhan tilanne lähialueilla on rauhoittunut ja vakiintunut. Kotouttamista ei pidetä enää päätavoitteena, vaan maahantulijoita pyritään yhä enemmän palauttamaan takaisin omiin kotimaihinsa.

Norjan ja Ruotsin tekemät virheet maahanmuuton saralla eivät saa toistua Suomessa. Suomalaisten päättäjien on herättävä tilanteeseen ja osattava toimia vastuullisesti. Suomea, suomalaisia ja suomalaista kulttuuria on suojeltava yhä enemmän tilaa vievältä ja ongelmia aiheuttavalta monikulttuurisuudelta. Hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset, demografiset ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat on torjuttava määrätietoisesti. Suomella alkaa olla viimeiset hetket käsillä välttää maahanmuutto-ongelmien aiheuttama tuhon kierre.