Takaisin pääsivulle

26 toukokuu
2020

Hallitus ei saa sitoa päätöksillään mediaa poliittiseen ohjaukseen

Jätin tänään (26.5.2020) eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

Journalismille ehdotetusta tukilautakunnasta ja tukimalleista

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 16. huhtikuuta 2020 toimittaja-kirjailija Elina Grundströmille toimeksi laatia selvityksen siitä, miten journalismia voidaan tukea tilanteessa, jossa koronakriisi on ministeriön mukaan heikentänyt journalismin taloudellisia toimintaedellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti 28.4.2020, että sen tilaama selvitys journalismin tuesta on valmistunut. Selvityksessä ehdotetaan tukimallia, joka koostuu sekä nopeista tukimuodoista että pysyvämmästä journalismin tukijärjestelmästä. Selvitys on osa laajempaa kokonaisuutta. Tarkastelussa ovat sanomalehtien viisipäiväisen jakelun turvaaminen koko maassa ja uutistoimistotuki. Jakelun turvaamista käsitellään valtioneuvoston kanslian vetämässä, postilainsäädäntöä ja posti- ja jakelutoiminnan tulevaisuutta arvioivassa valtiosihteerityöryhmässä. Uutistoimistojen tukimahdollisuutta selvitellään parhaillaan.

Grundström on tehnyt jo valmiina olevan selvityksen. Hän ehdottaa pikaiseksi tukimuodoksi harkinnanvaraista koronatukea talousvaikeuksiin joutuneille tiedotusvälineille. Tuen jakamista varten nimettäisiin journalismin asiantuntijoista koostuva tukilautakunta, joka tekisi jakoesityksen itsenäisesti. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen. Myös pysyvää journalismin tukea selvitetään. Grundström esittää lisäksi, että olisi käynnistettävä tarkempi selvitys siitä, miten erilaisia alustayhtiöitä voitaisiin verottaa Suomessa nykyistä enemmän, ja miten ne voitaisiin velvoittaa maksamaan jakamistaan sisällöistä niitä tuottaville tiedotusvälineille.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää Grundströmin ehdottamien journalismin tukemiseen liittyvien ratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta muun muassa kansallisen lainsäädännön ja EU:n valtiontukilainsäädännön näkökulmasta. Tämä tehdään yhteistyössä muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalla ja Grundströmillä on yhteistä ammatillista taustaa. Molemmat ovat työskennelleet vihreän puolueen pää-äänenkannattajan Vihreän Langan päätoimittajina. Valtion suunnitelmissa on perustaa tukilautakunta päättämään tukien jakamisesta. Tämä näennäisesti riippumaton lautakunta siis päättäisi, millaista journalismia valtio voi tukea. Näyttää siltä, että journalistien keskuudestaan valitsemat luottohenkilöt tulevat päättämään, millä perusteilla ja kenelle tukia jaetaan. Näillä toimilla mediaa ohjataan riippuvaiseksi valtion rahoituksesta. Kehityssuunta on huolestuttava. On todellinen vaara, että media pyritään sitomaan poliittisen puolueellisuuden alaiseksi ja että tuki tulee vaikuttamaan journalismin sisältöön.

Jos yksityisiä media-alan yrityksiä halutaan tukea, on tuki ohjattava oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti koronakriisin takia talousvaikeuksiin joutuneille tiedotusvälineille journalismin poliittiseen ja ideologiseen sisältöön katsomatta. Valtiovallan tehtävä ei ole valikoida, millainen journalismi ideologisen tai poliittisen sisältönsä puolesta ansaitsee tukea. Tukilautakunta ei saa ideologisista lähtökohdista käsin määrätä siitä, mikä on totuudenmukaista ja hyvää journalismia, eikä se saa tällä tavoin sitoa yksityisten media-alan toimijoiden käsiä.

Perinteisesti ammattimaisen journalismin tunnusmerkkejä ovat muun muassa riippumattomuus, neutraalisuus, epäpoliittisuus ja monipuolisuus. Valitettavasti suomalainen valtavirtajournalismi ei ole kuitenkaan enää pitkään aikaan täyttänyt näitä kriteereitä. Suomen mediakenttä on keskittynyt muutaman harvan toimijan käsiin. Myös johtavien tiedotusvälineiden alueellinen sijainti on keskittynyt Etelä-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin. Kyseisten tiedotusvälineiden harjoittama journalismi nojaa vahvasti liberaaliin vihervasemmistolaiseen ideologiaan. Journalismin yleinen tila maassamme on tällä hetkellä huolestuttava ja sitä kuvaa laaja vaihtoehdottomuus. Tätä vaihtoehdottomuuden tilaa ei saa ruokkia enää yhtään enempää poliittisilla ja ideologisilla journalismin tukimalleilla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta suomalaisia tiedotusvälineitä ei sidota koronakriisin varjolla laadittavan tukimallin kautta poliittiseen ohjaukseen ja että ne voivat toimia mahdollisimman riippumattomana valtiovallasta? Miten hallitus varmistaa, että suunniteltu tukilautakunta toteutuessaan on aidosti poliittisesti puolueeton elin ja että tukea jaetaan journalistisille toimijoille oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti journalismin poliittiseen ja ideologiseen sisältöön katsomatta?

Helsingissä 26.5.2020
Olli Immonen ps