|
Kalevassa (10.8.2009) julkaistu mielipidekirjoitukseni:
Kansanäänestyksiä vaadittava enemmän
Edustuksellisella demokratialla tarkoitetaan demokratian muotoa, jossa äänestäjät valitsevat itselleen edustajia, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä
asioista. Suomi on edustuksellisen demokratian mallimaa. Suoralla demokratialla tarkoitetaan sitä, että kansalaisten äänestyksen kohteena on aina
päätettävä asia.
Osa EU-maista on suoran demokratian maita. Unkarissa kansa äänesti valtion omistamien sairaaloiden yksityistämisestä ja ulkounkarilaisten
kaksoiskansalaisuudesta. Portugalissa kansa päätti äänestämällä löysätä maan tiukkaa aborttilakia. Irlannissa kansa hylkäsi Lissabonin sopimuksen.
Suomessa äänestysaktiivisuus on jo pitkään ollut alhaalla. YK:n tilastoissa Suomi on sijalla 40 siinä, kuinka hyvin kansaa kuullaan. Poliittinen
eliitti on suurin syyllinen alhaiseen äänestysaktiivisuuteen, koska eliitti luulee asioiden olevan kansalaisten mielestä niin hyvin, että kansa ei koe
tarpeelliseksi äänestää. Lisäksi eliitti pitää kansaa liian tyhmänä tekemään päätöksiä. Jos eliitin kaikki väitteet pitäisivät paikkansa, olisi suoran
demokratian maiden pitänyt romahtaa aikoja sitten. Jos kansalaiset eivät koe kykenevänsä vaikuttaa asioihin, he passivoituvat. Sveitsissä äänestyksiin
osallistutaan aktiivisesti: äänestysprosentti on 30-72.
Suomessa kansalaisten pitäisi vaatia enemmän kansanäänestyksiä. Oulussa vaadittiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä kallioparkista.
Valitettavasti valtuusto enemmistön voimin hylkäsi aloitteen. Suomen kunnissa on järjestetty 52 kansanäänestystä, joista 47 on koskenut kuntaliitoksia.
Ne ovat olleet lähinnä neuvoa-antavia. Suomessa valtiollisella tasolla on järjestetty asioista neuvoa-antava kansanäänestys kaksi kertaa: ensimmäinen
koski kieltolakia ja toinen EU-jäsenyyttä.
Suoran demokratian välineitä on kaksi: kansalaisaloite ja kansalaispäätös l. referendum. Kansalaisaloitteella tietty määrä ihmisiä voi tehdä oman
ehdotuksensa, josta päätetään kansanäänestyksellä. Jos poliitikot ovat tekemässä kansan mielestä väärää päätöstä, kansalaispäätöksellä asia saadaan
vedetyksi kansanäänestykseen.
Suomen perustuslakia uudistavan työryhmän aloitteesta perustuslakiin suunnitellaan kansalaisaloitetta. Sen mukaan 50 000 tai 100 000 ihmistä voisi
tehdä jostain asiasta aloitteen, jonka jälkeen eduskunta päättäisi, viekö se asiaa eteenpäin. 5,3 miljoonan asukkaan Suomessa kansalaisaloitteen
vaatima nimimäärä voisi olla 35 000. Se olisi väestömäärään suhteutettuna samaa luokkaa kuin 7,6 miljoonan asukkaan Sveitsissä, jossa lain kumoamiseen
tarvitaan 50 000 äänioikeutettua.
Kuntalaki ei tee asioista äänestämistä helpoksi, koska äänestysten järjestäminen vaalien yhteydessä on kielletty. Kuntalakia pitäisi muuttaa, sillä
vaalien yhteydessä äänestäminen olisi halvin ja helpoin tapa saada enemmän kansalaisia äänestysuurnille. USA:n monissa osavaltioissa sekä enemmistössä
EU-maita voi vaalien yhteydessä olla 20 muuta äänestystä.
Olli Immonen
kaupunginvaltuutettu ja seutuvaltuutettu
Oulu
Takaisin
|
