| Asialista |
| Suomalaisen etu ensin Hallittu maahanmuutto Monikulttuurisuuskritiikki Pakkoruotsi pois Ei EU:n liittovaltiolle Sananvapaus Kansanäänestyksiä tärkeistä asioista Ilmastonmuutosskeptisyys Yksilönvapaus ja vastuu Turvallisuus ja järjestys Tiede ja sivistys Kohtuullinen verotus ja peruspalvelut Yrittäminen, työnteko ja hyvinvointi |
| Olen kansanedustaja, turvallisuusalan ammattilainen, perheenisä sekä Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja seutuvaltuutettu Oulusta. Toimin Perussuomalaisten Nuorten hallituksessa, Suomalaisuuden liitossa sekä Suomen Sisu ry:n Pohjois-Pohjanmaan piiripäällikkönä. |
Lue koko esittely |
| Kirjoitukset |
55. Kotoutumisen epäonnistuminen ja maahanmuuttajien radikalisoituminen(27.6.2009) | |
| Suojelupoliisin (Supo) ylipäällikkö Ilkka Salmi ja Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio kirjoittivat
Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa (7.6.2009) kotoutumisen epäonnistumisen luovan maaperää maahanmuuttajien radikalisoitumiselle ja terrorismille.
"On olemassa vahvoja viitteitä siitä, että eri muslimimaiden konflikteihin osallistuvia ryhmiä ja verkostoja tuetaan Suomesta käsin. Maahanmuuttajien radikalisoitumisriskiä lisää heidän uudessa kotimaassaan kokemansa juurettomuus. Sitä taas ruokkivat kotouttamisen ongelmat. Toisen sukupolven maahanmuuttajien on usein vaikea samaistua vanhempiensa kulttuuriin ja kotimaahan." kirjoittavat Salmi ja Vuorio. Supo kertoo viranomaisten seuraavan mahdollisia terrorismin tukiverkostoja. Helsingin Sanomat uutisoi (13.3.2009) Suojelupoliisin käyttävän entistä enemmän resursseja terrorismin torjuntaan. Eniten Supoa kiinnostaa ääri-islamilainen terrorismi. Vuonna 2008 Supo käytti terrorismin torjuntaan 31 prosenttia budjetistaan ja vuonna 2007 28 prosenttia. Supon resurssit ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti. Vuonna 2001 Supon budjetti oli hieman alle 11 miljoonaa euroa ja 2007 budjetti oli hieman alle 14 miljoonaan euroa. Tänä vuonna Supo käyttää rahaa 16 miljoonaa euroa. Myös henkilöstön määrä on lisääntynyt. Vuosikymmenen vaihteessa Supon palveluksessa työskenteli vajaat 190 ihmistä, nykyisin heitä on 220. Kotoutumisen ja radikalisoitumisen ongelmia kolmansista maista tulevien turvapaikanhakijoiden osalta ei ole ratkaistu vielä missään Euroopan maassa, joten Salmen ja Vuorion pelko ei ole tuulesta temmattua. Salmen ja Vuorion mukaan kotouttamisen epäonnistumisen seurauksena voi olla rasismin lisääntyminen ja toisilleen vihamielisten ryhmittymien määrän kasvu Suomessa. Tämä on mielestäni huolestuttavaa ja ikävää, mutta hyvin loogista. Salmi totesi TV1:n Ykkösaamussa (17.1.2009) Suomella olevan vielä kolmesta viiteen vuotta kestävä etsikkoaika, jolloin maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat hoidettavissa. Hänen mukaansa kotoutumisen epäonnistuminen tulee heijastumaan ongelmina yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Tilanteen kärjistyminen voisi Salmen mukaan teoriassa johtaa siihen, että syrjäytyneet maahanmuuttajat värväytyisivät kansainvälisen terrorismin palvelukseen. Toisen sukupolven maahanmuuttajien radikalisoituminen ei ole vielä Suomessa samalla asteella kuin muualla Euroopassa."Siitä on yksittäisiä tapauksia, mutta joukkona ja ryhmänä radikalisoitumista ei ole vielä tapahtunut", sanoi Somaliliiton puheenjohtaja Said Aden TV1:n Ykkösaamussa. Ruotsissa turvallisuuspoliisin (Säpo) sanotaan vainoavan nuoria muslimeja. Göteborgs-Postenin (13.6.2009) mukaan monia nuoria ruotsalaisia muslimeja kutsutaan kuulusteluja muistuttaviin keskusteluihin turvallisuuspoliisin kanssa, vaikka heitä ei suoranaisesti epäilläkään mistään rikoksista. Useat toisen polven siirtolaiset, opettajat, nuoriso-ohjaajat jne. ovat joutuneet käymään Säpon juttusilla. Ruotsin turvallisuuspoliisin toimintametodiin kuuluu kutsua luokseen henkilöitä, jotka ovat ajautumassa terroristeiksi tai väkivaltaisen aktivismin puolestapuhujiksi. Kutada , opettaja ammatiltaan, kutsuttiin keskusteluihin vuoden alussa ja hänen annettiin ymmärtää, että kerta ei jäisi ainoaksi. Naisagenttien pitämä kuulustelu kesti kaksi tuntia, jonka aikana he kyselivät Kutadalta jokapäiväisiä asioita, kuten mistä hän keskustelee tavatessaan maanmiehiään, ja mikä on hänen suhtautumisensa pyhään sotaan. Häneltä kysyttiin myös, voisiko hän ajatella ottavansa yhteyttä Säpoon, jos hän kuulisi oppilaidensa olevan lähdössä Irakiin lomailemaan. Hänelle näytettiin kuvia poliittisesti tai uskonnollisesti aktiivisista muslimeista. Kutada kiisti tuntevansa kuvien henkilöitä, vaikka todellisuudessa hän tiesi heistä jokaisen. Takaisin |
© 2010 Tommi Stam
                    |