| Asialista |
| Suomalaisen etu ensin Hallittu maahanmuutto Monikulttuurisuuskritiikki Pakkoruotsi pois Ei EU:n liittovaltiolle Sananvapaus Kansanäänestyksiä tärkeistä asioista Ilmastonmuutosskeptisyys Yksilönvapaus ja vastuu Turvallisuus ja järjestys Tiede ja sivistys Kohtuullinen verotus ja peruspalvelut Yrittäminen, työnteko ja hyvinvointi |
| Olen kansanedustaja, turvallisuusalan ammattilainen, perheenisä sekä Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja seutuvaltuutettu Oulusta. Toimin Perussuomalaisten Nuorten hallituksessa, Suomalaisuuden liitossa sekä Suomen Sisu ry:n Pohjois-Pohjanmaan piiripäällikkönä. |
Lue koko esittely |
| Kirjoitukset |
41. Turvapaikanhakijoista Suomessa ja Oulussa(4.2.2009) | |
| Turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu on ollut viime aikoina paljon esillä
mediassa ja erityisesti tavallisten ihmisten puheissa. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtuu muun muassa siitä, että muut Euroopan maat (mm. Ruotsi ja
Norja) ovat erilaisten maahanmuutosta aiheutuneiden ongelmien vuoksi järkeistäneet ja kiristäneet maahanmuuttopolitiikkaansa.
Vuonna 2007 Suomeen tuli 1 500 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2008 heitä tuli jo 4000. Arvioiden mukaan määrä saattaa nousta tänä vuonna jopa kuuteen tuhanteen. Eniten hakijoita tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Yksi selkeä ongelma nykyisessä käytännössä ja ulkomaalaislaissa on myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden alaikäisten oikeus perheenyhdistämiseen. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo arvioi, että perheenyhdistämisen seurauksena tuhatta myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu parin vuoden aikana 3 000-4 000 heidän perheenjäsentään. Ylen Ajankohtaisen kakkosen (27.1.2009) mukaan vuonna 2008 esimerkiksi Oulun poliisi tutki yli 280 turvapaikanhakijaa. Ohjelmassa haastatellun Oulun rikosylikonstaapeli Mika Haataisen mukaan alaikäisenä esiintyvistä turvapaikanhakijoista suurin osa oli todellisuudessa täysi-ikäisiä. Tämä kertoo siitä, että järjestelmäämme yritetään käyttää räikeästi hyväksi. Esimerkiksi Norjassa lakia on muutettu niin, että alaikäiselle henkilölle myönnetään ainoastaan tilapäinen oleskelulupa siihen asti, kunnes hän täyttää 18 vuotta. Näin on muun muassa onnistuttu estämään ongelmallinen perheenyhdistäminen. Mielestäni Suomen olisi välttämätöntä ottaa tämä sama malli käyttöönsä järjestelmämme hyväksikäyttöyrityksiä vähentämään. Turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu on johtanut siihen, että uusia vastaanottokeskuksia on alettu perustaa lisää ja jo suljettuja keskuksia avataan uudestaan [1] [2] [ 3] [ 4 ]. Tänä vuonna Suomeen avataan 20-50 uutta vastaanottokeskusta. Turvapaikanhakijoita on jouduttu majoittamaan tilojen puutteen vuoksi myös hotelleihin. On uutisoitu, että uusien vastaanottokeskusten perustamisesta johtuen kanta-asukkaat pelkäävät muun muassa omistusasuntojensa arvon laskua ja turvattomuutta. Oulun vastaanottokeskuksessa on 210 paikkaa aikuisille turvapaikanhakijoille ja turvapaikanhakijaperheille. Sen yhteydessä toimivat myös 83-paikkainen tukiasumisyksikkö 16-17-vuotiaille ja 24-paikkainen ryhmäkoti 15-17-vuotiaille turvapaikanhakijoille. Lisäksi Oulun vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimii Pudasjärven 60-paikkainen tukiasumisyksikkö 16-17-vuotiaille. Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Katja Kolehmainen totesi Forum24 (27.1.2009) haastattelussa, että kaikki paikat Oulussa ovat täynnä: "Oululaisten majoitusliikkeiden palveluita ei ainakaan toistaiseksi ole jouduttu käyttämään. Jokaviikkoinen suuri huolenaiheemme on kuitenkin se, että mihin uudet tulijat voidaan sijoittaa. Lisäpaikkoja tarvitaan kipeästi. Maahamme on tulossa uusia keskuksia ja yksiköitä, mutta tietääkseni Oulun seudun osalta tällaisia neuvotteluja ei juuri nyt käydä." Kolehmaisen mukaan Oulun ja Lapin lääneihin on saatava lisää majoituskapasiteettia, koska ns. pohjoisen reitin eli Haaparannan kautta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä tulee pysymään korkeana. Suomen ei pitäisi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita yli oman vastaanottokykynsä. Nyt päättäjien pitäisi alkaa miettiä, miten saamme vähennettyä turvapaikanhakijoiden määrää eikä löysentää lakia entisestään tai tyytyä nykytilanteeseen. Kun maahamme tulee turvapaikanhakija, on lain mukaan Suomen valtio velvollinen järjestämään hänelle peruspalvelut eli majoituksen, akuutin sairaanhoidon ja toimeentulon. Ulkomaalaislakia pitää järkeistää myös Suomessa, sillä nykyinen käytäntö kuormittaa yhteiskuntaa paljon eikä se ole suomalaista veronmaksajaa ajatellen reilua ja järkevää. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta on epätoivoisesti yritetty etsiä jotain positiivista sanottavaa. Muun muassa Pietarsaaren kaupunginjohtajaMikael Jakobsson yritti puolustella nykytilannetta Ylen uutisissa (9.1.2009) sillä, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu luo uusia työpaikkoja, kun uusia vastaanottokeskuksia joudutaan avaamaan. Jakobssonin ja muiden saman laulun laulajien pitäisi kuitenkin ottaa huomioon, että nämä työpaikat ovat veronmaksajien rahoittamia, eivätkä ne tuota yhteiskunnalle mitään. Valtion talousarviossa momentille "Maahanmuutto" on varattu 83 962 000 euroa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tuosta on kohdennettu 53 152 000 euroa. Perheenyhdistämisten myötä kustannukset luonnollisesti moninkertaistuvat. Tähän ei ole laskettu vielä mukaan sitä rahaa, jolla lisäksi elätetään muualta tulleet eläkeläiset tai kustannetaan maahanmuuttajien aiheuttamat lisämenot koulujen ja muiden julkisten palvelujen osalta. Lisäksi Suomi ostaa itselleen hyvää omaatuntoa kohdentamalla kehitysapuun 830 400 000 euroa, joka on lähes viidennes koko terveydenhuoltoon käytetystä rahasta. Vertailun vuoksi esimerkiksi pelastustoimelle ja hätäkeskuksille on varattu 81 355 000 euroa ja nuorisotyöhön 43 323 000 euroa. Takaisin |
© 2010 Tommi Stam
                    |