| Asialista |
| Suomalaisen etu ensin Hallittu maahanmuutto Monikulttuurisuuskritiikki Pakkoruotsi pois Ei EU:n liittovaltiolle Sananvapaus Kansanäänestyksiä tärkeistä asioista Ilmastonmuutosskeptisyys Yksilönvapaus ja vastuu Turvallisuus ja järjestys Tiede ja sivistys Kohtuullinen verotus ja peruspalvelut Yrittäminen, työnteko ja hyvinvointi |
| Olen kansanedustaja, turvallisuusalan ammattilainen, perheenisä sekä Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja seutuvaltuutettu Oulusta. Toimin Perussuomalaisten Nuorten hallituksessa, Suomalaisuuden liitossa sekä Suomen Sisu ry:n Pohjois-Pohjanmaan piiripäällikkönä. |
Lue koko esittely |
| Kirjoitukset |
37. Naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa(6.1.2009) | |
| Nelonen uutisoi (23.11.2008) kunniaan liittyvän väkivallan lisääntyvän ja
yleistyvän Suomessa. Poliisin arvion mukaan syynä tähän on maahanmuuton kasvu sekä se, että 1990-luvulla tulleiden lapset ovat nyt teini-iässä. Mielestäni
tällainen kehitys on huolestuttavaa. Suomessa esiintyy jo nykyisin perheväkivaltaa hyvin paljon.
Apu-lehden (20.2.2007) artikkeli kertoo: "Maahanmuuttajanaiset ovat olleet usean vuoden ajan yliedustettuina turvakodeissa. Naiset edustavat kymmeniä eri kansallisuuksia ja ovat joko avioliiton kautta tulleita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tai paluumuuttajia. Ongelmallisia ovat myös yhä yleisemmiksi käyneet pakkoavioliitot." Kunniaväkivalta voi olla sekä henkistä että fyysistä, ja se kohdistuu yleensä nuoriin naisiin. Väkivaltaa käyttämällä miehet pyrkivät suojaamaan erityisesti miesten ja sukujen kunniaa. Kunniaväkivallan pahin muoto ovat kunniamurhat. Kunniamurhan kohteeksi joutuvat esiaviollista tai avioliiton ulkopuolista seksiä harjoittaneet naiset. Lisäksi intialaisen ja pakistanilaisen perinteen mukaan naisen ulkonäkö voidaan tuhota esimerkiksi leikkaamalla häneltä nenä irti tai kaatamalla hänen kasvoilleen happoa. Naisen ulkonäön turmelee yleensä oma aviomies, joka teon jälkeen jättää naisen. Naisia on myös raiskattu miesten kunnian vuoksi. Kunniaväkivaltaa on paljon Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja islamilaisessa kulttuurissa. Ruotsalainen tutkija, dosentti Hedwig Ekerwald on kiteyttänyt kunniaväkivallan näin: "Kunniaväkivaltakulttuureissa miehen kunnia on naisen, eli äidin, vaimon tai tyttären jalkojen välissä. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän täytyy olla seksuaalisesti puhtaita. Jos nainen on naimaton, hänen on oltava neitsyt. Jos tytär raiskataan, se tahraa isän kunnian, sillä se osoittaa, että isä ei ole kyennyt suojelemaan tytärtään. Jos tytär rikkoo kulttuurin asettamia sääntöjä, miehen on osoitettava kannattavansa näitä sääntöjä siten, että hän rankaisee sääntöjen rikkojaa." Kunniaväkivaltaan on ollut vaikea puuttua Euroopassa, koska maahanmuuttajia on Euroopassa jo hyvin paljon eikä heitä pystytä valvomaan tarpeeksi tehokkaasti. Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan kunniaväkivaltaa ehkäistään sillä, että maahanmuuttajat integroidaan yhteiskuntaan ja heitä avustetaan työnsaannissa. Tähän väliin on syytä kuitenkin muistuttaa, että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien integroituminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut vielä missään Euroopan maassa toivotulla tavalla. Monika-Naiset liitto ry:n toiminnanjohtaja Reet Nurmi (KM) totesi Apu-lehdessä (20.2.2007) muun muassa seuraavaa: "Suurin este maahanmuuttajanaisen Suomeen kotoutumisessa on perheväkivalta. Euroopan ulkopuolelta tänne avioituvat tai perheittensä kanssa muuttavat naiset ja miehet eivät tiedä lähisuhdeväkivallan olevan Suomessa rikos. Niinpä naiset eivät myöskään osaa lähteä hakemaan apua, sillä tällaisessa tilanteessa suomalainen tai Suomen kansalaisuuden saanut aviomies saattaa uhata vaimoaan maastakarkoituksella ja lasten menetyksellä." "Tyttären täyttäessä 18 vuotta isä saattaa lähettää hänet avioitumaan kotimaahansa valmiiksi katsotun miehen kanssa, vaikka tyttö olisi elänyt koko ikänsä Suomessa. Avioiduttuaan tyttö muuttaa miehensä kanssa takaisin Suomeen. Tyttö haluaa elää suomalaista elämää, mutta mies yrittää pakottaa hänet oman kulttuurinsa mukaiseen rooliin. Asetelma on omiaan johtamaan miehen väkivaltaiseen käyttäytymiseen." Lähihoitaja ja Monika-Naiset liitto ry:ssä ohjaajana työskentelevä Shahla Rostemi totesi: "on hyvin tärkeää, että Suomeen saapuvalle maahanmuuttajalle toistetaan ensimmäisestä päivästä lähtien, että perheväkivalta on tässä maassa rikos." Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Se on sitten toinen asia, onko sanomisillamme mitään vaikutusta, jos väkivalta on osa kulttuuria, josta ihminen ei halua luopua. Monika-Naiset liitto ry on perustettu vuonna 1998 tukemaan kriisissä olevia maahanmuuttajanaisia ja -lapsia. Yhdistyksen voimavarakeskuksia löytyy muun muassa Helsingistä, Vantaalta, Kemistä ja Turusta. Lisäksi sillä on salainen turvakoti pääkaupunkiseudulla. Alussa yhdistyksen asiakkaat olivat enimmäkseen virolaisia ja venäläisiä. Nykyisin yhdistyksen kriisi- eli voimavarakeskuksessa käy vuosittain yli 2 000 naista, joista suurin osa on Bangladeshista, Intiasta, Thaimaasta, Somaliasta, Iranista, Irakista, Afganistanista, Kosovosta, Vietnamista, Kiinasta ja Pakistanista. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole lähteä kiistämään sitä, etteivätkö myös suomalaiset miehet syyllisty naisten pahoinpitelyyn (ja myös päinvastoin naiset miesten pahoinpitelyyn). Olennaisinta tässä on se, että lähisuhdeväkivallasta on puhuttava ja väkivallan ehkäisyyn panostettava, olipa sitten kyseessä maahanmuuttaja tai kantaväestöön kuuluva. Apu-lehden artikkelista käy ilmi, että lähisuhdeväkivalta on ollut Suomessa kriminalisoitu yli 10 vuotta, ja yleisen uhritutkimuksen mukaan keskimäärin joka toinen viikko kuolee yksi nainen ja joka viikko sata naista saa vammoja lähisuhdeväkivallan seurauksena. Täällä Oulun seudulla ulkomaalaistaustaiset rikoksen uhrit voivat hakea apua muun muassa Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Pohjois-Suomen aluetoimistolta, jossa on käynnistetty ulkomaalaistaustaisten rikoksen uhrien auttamiseen keskittynyt Ulrik-projekti. Ulkomaalaistaustaisille rikoksen uhreille on avattu Help Line -puhelinpalvelu, joka päivystää numerossa 0203 16118 maanantaista keskiviikkoon klo 15-18. Puhelimesta saa palvelua suomeksi ja englanniksi. Palvelu löytyy myös Internetistä osoitteesta www.rikunet.fi, jonne voi lähettää kysymyksiä suomen kielen lisäksi englanniksi ja ruotsiksi. Aiheeseen liittyvää asiaa löytyy myös Oulun Monika-Naiset ry:n nettisivuilta osoitteestawww.sinni.fi/jarjestot/monika/ sekä Oulun ensi- ja turvakoti ry:n nettisivuilta www.oulunensijaturvakoti.fi/. Takaisin |
© 2010 Tommi Stam
                    |